Jotenkin vahingossa tämän blogikirjoittelun kautta olen katsonut maailmaani linssin läpi nyt vuonna 2013. Markus syntyi jouluaattona, joten vuosi sitten tähän aikaan meillä oli pieni vauva kotona, enkä usko että mitenkään rekisteröin, kuinka paljon noi raketit paukku tossa ulkona. Oltiin huolissamme lähes kaikesta ja mietin ehkä kuinka ollenkaan selviän tästä vuodesta.
Ja sitten 2013 osoittautui ihan kaikella tavalla erilaiseksi kuin olisin ikinä voinut kuvitella. Mulla on lapsi joka on kasvanut pieneksi ihastuttavaksi pojaksi, mies jonka kanssa meillä on ihan maailman parasta, Markuksella on ystäviä, mulla on ystäviä, joiden kanssa oon voinut olla, Markuksella on kaksi mummia, mulla on Äiti ja mulla on Anoppi ja mulla on upeat isovanhemmat.
Ja mulla on nykyään pulisongit, kun Markus repii niin pirusti mun tukkaa.
Kiitos ja kumarrus, 2013!
Ihana vuosi! Mielettömästi kaikkea tapahtunut! Pusuja kaikille!
VastaaPoista