torstai 30. tammikuuta 2014

Keep cup baby style





Jos mielestäsi, niinkuin minusta, tämä on ihan mahdottoman söpöä, niin Keep Cup-kahvimukin xs-koko eli espressokoko on ihana pikkumuki pikkuisille. Muki on BPA-vapaa ja jos irrotat läpän päältä, mukissa ei ole pieniä irtoavia osia.
Värejä on niin herkullisia kaikille aisteille. Kaffecentralen myy näitä myös "aikuisten" koossa.

perjantai 24. tammikuuta 2014

Ritarijuusto-tomaattipiirakka







Tämä on yksi mun ja Annin luottopiirakoista. Tätä on tehnyt mulle aikoinaan Mikon sisko, Mariella ja hän saakoon kunnian tästä ohjeesta. Valmista lehtitaikinaa, Ritari-juustoa ja tomaatteja kaupasta kainaloon kun on tulossa yllätysvieraita, tai tulee yllätysnälkä itelle. Valion Ritarijuusto sopii tähän erinomaisesti, mutta voit käyttää mitä tahansa voimakasta kermajuustoa. Dijon-sinappia löytynee usein kaapista ja mausteena vain suola ja pippuri. Taas kerran tarjoan tälle pariksi vihreää salaattia, kirpeästi sitruunalla ja oliiviöljyllä maustettuna. Kaupasta lautaselle tunnissa.

Rouskis rouskis.


keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Ensiaskelia




Tänään ystäväni Anna-Kaisa laski Markuksen sylistään lattialle ja poika käveli siitä muutaman askeleen itsekseen. Ei tästä ihmeestä saa vielä kuvaa otettua koska on se niiiiiiiin epävarmaa menoa, mutta kovasti harjoitellaan ja ensiaskel kengät jalassa painetaan pitkin seinänvieriä.

Those boots are made for walking.

Kotimaiset Tepsut-kengät on lämpimät, tukevat ja tosi makeet.

Täytetyt Munakoisorullat












                                                                                                                                                           EDIT. Pahus! Aineksien listasta oli jäänyt pois paseerattu tomaatti. Eli huomioi myös 400gr paseerattua tomaattia.
Olen päättänyt laittaa enemmän kasvisruokia tämän vuoden puolella meille päivällisiksi. Jos haluat ideoita, seuraile, päivitän viikoittain jotain kivaa kasvipainotteista. Eilen tein Nigella Lawsonin kirjasta täytettyjä munakoisrullia, herkullisia!
Tykkään syödä niin monen jutun kanssa ihan vaan vihreää salaattia. Pirskotan salaatin päälle vähän oliiviöljyä, suolaa ja pippuria, ja puristan sitruunasta mehua. Näiden maukkaiden rullien kanssa se on just sopivan yksinkertaista, kirpeää ja rouskuvaa.

Tee näin:

1-2  munakoisoa, mulla noi kaksi oli tosi pieniä
oliiviöljyä paistamiseen
400gr paseerattua tomaattia
80gr fetaa, murennettuna
1 pallo mozzarellaa, puolet täytteeseen, puolet kuorrutukseen
2 rkl raastettua parmesaania
50gr pinjansiemeniä
30gr rusinoita ( turvota rusinoita kuumassa vedessä n. 10 min. ja siivilöi vesi pois )
3 rkl oliiviöljyä
1 1/2 rkl korppujauhoja
1 pieni valkosipulinkynsi, pieneksi pilkottuna
puolikkaan sitruunan kuori raastettuna
1 tl kuivattua minttua
1 rkl tuoretta persijaa
1 muna


Valmista täyte sekoittamalla ainekset yhteen.
Viipaloi munakoiso ohuiksi viipaleiksi ja valele oliiviöljyllä molemmilta puolilta. Paista paistinpannulla miedolla lämmöllä kunnes saavat väriä ja pehmenevät. Munakoisot voi paistaa jo etukäteen, vaikka edellisenä päivänä.
Täytä munakoisot tehden rullia ja lado vieretysten uunivuokaan.
Kaada päälle paseerattu tomaatti ja murustele mozzarella päälle kuorrutteeksi. Kaada päälle vähän oliiviöljyä ja suolaa ja pippuria.
Paista 190asteessa n. 25-30 minuuttia. Anna jäähtyä hetken, ovat parhaimmillaan lämpiminä, ei polttavan kuumina.



lauantai 18. tammikuuta 2014

Uusi asunto ja Unkarinsyreenin sisustusteesit




Olemme muuttaneet uuteen asuntoon. Tarvitsimme lisää tilaa ja tosi nopeasti löysimme uuden asunnon ihan vanhan läheltä. Nyt ollaan tehty muuttoa vähän asteittain kun aikaa on ja matka on lyhyt. Ekana yönä nukuimme petauspatjalla, koska sen sai kannettua muutaman korttelin päähän käsin. Muutos on valtava, meillä on nyt niin paljon enemmän tilaa.

Haluamme asua keskellä kaupungin sykettä ja aina ollaan tehty myönnytyksiä tilan suhteen. Nyt kuitenkin lapsen kanssa tilantarve muuttui yhtäkkiä akuutimmaksi ja onneksemme löysimme kaupunkiasunnon, joka on perheasunto. Tarkoittaa vähän enemmän nurkkia, lisää konttauspinta-alaa ja tosi paljon enemmän säilytystilaa.

Vanhassa asunnossa yhdistelimme monta eri toimintoa samaan tilaan. Nyt meillä on makuuhuone ja lastenhuone, keittiö-olohuone ja ihanan tilava kylpyhuone. Ei-mikään-spa, mutta tosi toimiva pesuhuone. Eteinenkin on tilava. Ei tarvitse varmaan erikseen mainita, että uusi paikka on loistava ja olen tosi onnellinen, tää on meille just sopiva!

Vanhat tavarat sopii tänne hyvin, mutta pitää sisustaa, järjestellä ja keksiä uutta. Ajattelin tänään näin:

Valitsen jokaiselle huoneelle sanan, joka toimii punaisena lankana kyseisen huoneen sisustuksessa, tähän tapaan:

Makuuhuone: Rauha

Lastenhuone: Mielikuvitus

Kylpyhuone: Järjestys

Eteinen: Lähtö

Olohuone: Tarina

Keittiö: Ruoka ja lämpö

Jokaiselle kaikki tarkoittaa jotain ihan muuta, joten tämä voi toimia muillekin. Mulle lastenhuoneen mielikuvitusta ruokkii kirjat, epätodelliset esineet ja yllättävät värit, makuuhuoneessa esineiden ja asioiden vähyys rauhoittaa. Kylpyhuoneessa järjestellään keho kuntoon ja eteisessä tehdään lähtöä; avainkaappi voisi olla joku upea kirppislöytö. Olohuone edustaa mulle tarinoita kirjojen ja muistorikkaiden esineiden muodossa, keittiö taas on paikka jossa ruoanlaitto saa näkyä. Tosi perinteistä, mutta auttaa mua jäsentelemään sisustamistani. Näillä mennään, pala palalta koti kuntoon.

Johtuen ehkä osittain aikaisempien asuntojemme tilanpuutteesta ja varmasti ihan yhtä paljon suuripiirteisestä luonteestani johtuen olen nyt ymmärtänyt miten paljon arkeen tuo luksusta se, että kaikilla tavaroilla on oma paikkansa.

Toinen teesini on siis:

Järjestä, järjestä ja järjestä jotta sun ei tarvitse enää jatkossa niin paljon järjestää.


Kivaa sunnuntaita kaikille!















maanantai 13. tammikuuta 2014

Talvipäivä








Uumoilin jo, ettei talvi tänä vuonna tulekaan. Kävelin lauantaina Markuksen kanssa n. tunnin lenkin, jonka aikana se todellakin tuli. Olin ihan järkyttynyt, mutta nyt alan tottua. Ei muuta kun kuumaa kaakaota ja villasukat kehiin.
Jalassa serkutytön kutomat kauniit sukat. Kädessä kuppi kuumaa ja ihana Mum´s käsikoru.

torstai 9. tammikuuta 2014

Isoäidin luona kylässä












Markus on juuri oppimassa kävelemään ja on sellainen touhottaja, että ei pysy valveilla ollessaan hetkeäkään paikallaan tai ainakin jokin projekti on koko ajan meneillään. Tällainen päivä isoäidin luona kun itse voi heittäytyä vaan sohvalle makailemaan, edes hetkeksi, on ihanaa.

Kun saa lapsen, saa myös tavallaan uudestaan äidin, sillä jotenkin erilaista olemista on tämä: nyt sitä vasta samassa veneessä ollaankin! Seura ja apu on korvaamatonta.

Oli kiva päivä; oli leikkejä ja lihapullia ja iloista menoa.

Kohti viikonloppua ja sitä että Anni tulee viikonloppuna kyläilemään. Jee jee jee!





keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Leikettä pöytään











Loppiaisviikonloppuna Markuksen kummisetä oli kylässä ja kummisetä itsekin vielä kasvavassa iässä, joten sapuska maistuu! Rakastan sitä kun kylään tulee nälkäisiä vieraita, menen jonkinlaiseen taistelutilaan, käärin hihat ja alan ruokkimaan. Tein ison kasan rapeita wieninleikkeitä porsaan ulkofileestä ja yritin pöydässä vielä napata nopean kuvan...

Tee näin:
Teen usein pieniä leikkeitä kaupassa pakattuna myytävistä ohuista porsaan ulkofilepihveistä. Ne eivät   ole kuitenkaan vielä tarpeeksi ohuita vaan nuiji ne hyvin ohuiksi. Käytän vaikka viinipulloa ja pakastepussin välissä tämä on kätevä tehdä. Mausta sitten molemmilta puolilta suolalla ja pippurilla. Leivitä sitten leikkeet siten, että kieritä ensin jauhoissa kauttaaltaan, sitten kananmunassa ja lopuksi huolellisesti korppujauhoissa.
Lämmitä korkeareunaisessa paistinpannussa öljyä n. 2cm pohjasta. Uppopaista leikkeet rasvassa. Odota, että öljy kuumenee sopivaksi, kokeillen sitä niin, että tiputa öljyyn pieni pala leipää. Kun leivänpala rupeaa heti sihisemään ja paistumaan ja muuttuu nopeasti kullanruskeaksi on öljy valmista. Paista leikkeitä sitten molemmilta puolilta n. 2 minuutin ajan kunnes leike muuttuu kullanruskeaksi. Käsittele ja kääntele leikettä pihdeillä tai reikäkauhalla. Älä ole huolissasi kypsyydestä, liha on niin ohutta se kypsyy ihan varmasti näin kuumassa rasvassa. Pidä kuitenkin hellan vieressä kansi joka sopii pannuusi ja sammutuspeite. Jos rasva syttyisi palamaan, se pitää tukahduttaa. Nostele leikkeet varovasti kuumasta rasvasta talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen rasva imeytyy siihen, ja tarjoile sitten heti. Purista sitruunamehua päälle.
Pidän leikkeiden kanssa salaatista, jossa on avokadoa, mozzarellaa, basilikaa ja päällä oliiviöljyä ja suolaa ja pippuria. Kaikki vain ronskisti lautasella ja mausteet päälle.

Meillä on kotona aina tehty näitä rapeita porsaanleikkeitä. Viimeisessä kuvassa opettelen leikkeiden tekoa, erittäin kauan aikaa sitten, ja opinkin kai.  Ainakin tykkäämään!



sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Hypättiinkö me talven yli?





Tuleekohan tänä vuonna talvea ollenkaan? Viime vuonna työntelin vaunuja lumisilla kaduilla ja nyt sain otettua käyttöön Mikolta ja Markukselta joululahjaksi saamani kevyen villakangas-takin. Tällä ei todella pitäis tarjeta tammikuussa. Ivana Helsingin takki on Tapiola-Kauniainen -mallistosta. 

torstai 2. tammikuuta 2014

Oletko tehnyt pitkästä aikaa - Janssonin kiusausta?





Oletko tehnyt pitkästä aikaa-sarjani jatkuu Janssonin kiusauksella. Kaikenlaiset kiusaukset alkoi jossain vaiheessa erinäisten "firman kekkereiden" jälkeen tuntua lähinnä kiusaamiselta, eikä ole kuulunut repertuaariini keittiössä, mutta tämä Janssonin kiusaus jonka tein oli oikeasti ihan älyttömän hyvää.
Älä missään nimessä tee tätä valmiista perunasipulisekoituksesta vaan pilko perunat aika isoiksi veneiksi. Oikeastaan kuten tekisit lohkperunoita. Näin lopputulos ei ole mössöä.
Perinteisesti saatetaan syödä punajuurisalaattia ja maustekurkkuja, mutta minusta tuo suolainen janssoni oli parasta vihreän rucola-salaatin kanssa johon tein sinappisen salaatinkastikkeen.
Janssonin kiusaus on englanniksi "Jansson´s Temptation" mm. tämän opin kokkikoulussa. Hihii.


Tee näin:

1 kg perunoita
2 rasiaa anjovisfileitä
1 iso sipuli
4 dl kermaa

Voitele vuoka, pilko perunat. Lado perunoista puolet vuoan pohjalle. Yhdistä 1 anjovisfilerasian liemi ( tai jos pidät tosi suolaisesta kahden ) kerman kanssa. Laita anjovisfileet ja sipulirenkaat ( tai siis halkaise sipuli ja tee puolirenkaita ) väliin ja lado loput perunat päälle. Kaada kerma ja katso että perunat juuri ja juuri peittyvät. Voit jatkaa vähän maidolla jos eivät peity.
Paista 200 asteessa n. tunti.