Takaisin viime viikonloppuun ja äitienpäivään, jolloin kyläilimme ystäväni Mikaelan luona ja nähtiin piiiitkästä aikaa. Oli ollut kova ikävä ja vaikka korkkasimme shampanjan ja puhuimme tuntikausia, tuntui ettei yhteen hämyiseen iltaan terassilla mahtunut vielä puoliksikaan kaikkea mitä halusimme puhua autoista ja jalkapallosta ; ) vai olikohan se sittenkin lapsista, parisuhteista ja tulevaisuudesta?
Ensi kertaan siis!
Äitienpäivän brunssilla oli monta ihanaa äitiä, miestä ja niiden ihania lapsia.
Iltapäiväkahvilla jälkeenpäin oli monen sukupolven äitejä. Siinä me kaikki oltiin rivissä, eri aikojen äidit, mutta kaikilla sama syy juhlaan. Isomummu, Mummi, Tädit ja minä.
Mun Mummuni muni mun Mammani. Mun Mammani muni mun. Niin se vaan on. Onnea!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti